"Kuka meitä on tuomitsemaan?"

Perjantai, taiteiden yö. Darksidessa järjestettiin Kallio Rolling Rainbow-Roller Derby-seuran tukibileet, jossa Abnormilla oli keikka, joten sinnepä sinne. Jaa mikä Roller Derby? No lukekaa vaikka tuolta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Roller_derby

Koska Tuomaksella oli oman bändinsä kanssa keikka samana iltana Gloriassa, sain äänittäjäksi mukaan tällä kertaa Mikon, kakkoskameraan Samuelin.

Satuttiin Samuelin kanssa sattumalta samaan raitiovaunuun, jossa edessämme istui kaksi todennäköisesti muutamat kerrat vankilassa istuneet, omien sanojensa mukaan "Jaffaa" juovat katujen sedät, joiden kanssa matka meni rattoisasti jutustellessa.

"Ai onks tänää tapahtumien yö?"

"On joo. Ja huomenna on poliisin päivä!"

"Haha! Poliisin päivä! Ehkä me päästään Sörkkaan!"

Äijät hekottivat ja halasivat toisiaan. Sitten pistivät tupakaksi ja rupesivat puhumaan korvista.

"Mulla on tälläset hörikset... mikä se on se semmonen lentokorva..."

"Dumbo?"

"DDUUUMPO! No sillä on korvat! Se on hyvä se Dumbo."

"Joo, se on hyvä leffa."

"Joo, se on hyvä!"

Sitten oli aika jäädä pysäkiltä. PERHONKATU.

Mikko oli kerennyt paikalle ennen meitä. Viriteltiin ja säädettiin kamat kondikseen. Mesta kuhisi viehättäviä, tälläytyneitä Derby-tyttöjä (ja poikia), joista voisi käyttää sanaa energinen. Paljon keimailua, laulamista ja kymmeniä kertoja huudettiin jossain päin "WHOOOOOOOOOO!" ja ihmispyramideja rakennettiin. Myynnissä oli paitoja ja pinssejä, Samuelin kanssa ostettiin molemmat Polly Fuckit-pinssit (Derbypelaajilla on omat lempinimet ja Polly Fuckit on yksi pelaajista, Suvelan kuvauksissakin mukana ollut Krisse). Mikähän olisi oma Derby-nimeni? Koska olen enemmänkin nihkeä mököttäjä kuin eneginen glitteröity "WHOOO!"-riemuitsija, olisin varmaan joku STFU, Boredom Baby tai Miss Killjoy.

Meidän aikataululliseksi eduksemme Abnormi soitti melko aikaisin, keikka oli miellyttävää kuvata ja jotenkin ehkä sitä on itsekin vähän harjaantunut. Samuel vertasi tämän keikan kuvaamista yritykseensä kuvata lomallaan ympäriinsä lentelevää sudenkorentoa. Niin, onhan siinä haastetta pysyä perässä kun Patukin hyörii ympäriinsä kuin mikäkin vispilä. Mutta ankeampaa se olisi jos ei hyörisi.

Keikan jälkeen pakattiinkin jo kimpsut, tällä kertaa ei kuvattu muuta kuin pelkkä keikka. Kamat Pääkalloluolaan ja se keikka oli siinä. Suurkiitokset Darksiden henkilökunnalle, Patulle, ihkuille Rollereille ja ihanille työtovereilleni Samuelille ja Mikolle. Taas tuli pittoreskiiiii.