Kuinka Ämö sai nimensä ja muita tuhannen ja yhden yön tarinoita

"Meillä ei oo kuskia, eikä autoo".

Tää oli tilanne päivää ennen kun piti lähteä kuvaamaan Abnormin automatkaa Tampereen Vastavirta-klubille. Siinä sitä sitten kuumoteltiin, että miten käy ja peruuntuuko koko kuvaushomma. Lopulta saatiin kuitenkin sekä auto että äijä ratin taakse. Siis matkaan kohti Tamperetta!

Auto oli viimestä penkkiä myöten täynnä. Pube sai istua bassolaukun päällä. Kuvausryhmä vei oman osuutensa. Mukaan lähti myös Jape, "Abnormin ainoa bändäri/roudari". Hämeenlinnasta kyytiin hyppäävän Antin pitäisi mahtua vielä jonnekin. Plus koira.

Matka sujui rattoisasti pösilöiden vitsien ja matkaeväiden parissa. Osa pojista oli kerenneet jo tumuttaa Suvizzassa päiväkännit. Tuomaksen kanssa ostettiin hillitysti matkajuomaa, sen verran ettei suu kuivu. Ottojen ajaksi aukinaiset tölkit piti saada johkin turvaan. "Mää voin ottaa ne tänne mun haaraväliin". Niin sitä kuvattiin dokumenttia viinatölkit haaroissa ja olipa kerrassaan taas ammatimainen fiilis.

Parien pissa/tupakkitaukojen jälkeen pysähdyttiin Hämeenlinnan Anttilan kupeeseen.

"Tästäkö se Antti tulee kyytiin?"

"Kai ny, onhan tossa ANTTILA."

Pädätsih!

Mukaan saatiin myös eläinvahvistukseksi Antin koira Nero, joka keskittyi matkalla lähinnä sipsien kerjäämiseen, rapsutuksiin ja Japen kanssa pussailuun.

Matkalla pysähdyttiin vielä kerran ennen Tamperetta. Jape näki hyvänä ideana kusaista Patun kintuille.

"Auton päälle voi kusta, mutta toisen jaloille ei vittu kusta!"

Lopulta alettiin saavuttamaan Tampereen maisemia. Aah. Vihdoin. Tampere, Pispala. Entiset kotikonnut.

Auton takaluukkua ei saanut auki muuta kuin sisältäpäin. Tämä aiheutti ainakin Vastavirtaklubin pihassa hilpeyttä, kun Jape yritti urheasti perse pystyssä saada ovea avattua kaikkien soittokamojen yli. Tilanne oli sen verran huvittava että ohjaaja itse repesi ensimmäistä kertaa oton aikana ihan ääneen. Kuva pilalla!

Vastavirralla oli väkeä vasta kourallinen. Siinä sitä istuskeltiin ja odoteltiin kaikessa rauhassa viiniä ja kahvia siemaillen keikan alkua. Tuomas viritteli vehkeensä mikserille. Minä en viritellyt mitään.

The Subvulturen keikka ei oikein pudonnut itselleni, sen sijaan Juggling Jugulars oli kova.

Abnormin keikan kuvaus meni ihan ok, vaikkakin on toi keikkakuvaus aina yhdellä kameralla vähän ärsyttävää. Valotehokaan ei oikein tuntunut riittävän Patulle, joka esiintyi suurimman osan keikasta lavan sijasta lavan edessä. Yhteenveto: "Enter the Void-vaikutteinen keikkataltiointi."

Keikan jälkeen pakattiin pillit ja pullat. Istuttiin hetki vielä VV:llä, josta sitten Tuomas lähti keskustaan ja minä metsän siimekseen saunomaan. Ei ehkä parempaa lopetusta kuvauspäivälle kuin yösauna.

Seuraavan päivän ensimmäinen kuva oli autossa nukkuva Patu. Ilta oli ilmeisesti venähtänyt melko pitkälle. Muut olivat jo aamukaljoilla Vastavirralla. Pikkuhiljaa tavarat ja ihmiset pakattiin autoon ja tehtiin lähtöä takaisin kohti PK-seutua.

"Myitsä Jape yhtään näitä paitoja?"

"Se paitalaatikko tais olla koko illan bäkkärin nurkassa."

"Nää meidän myyntiin otetut levytkin on ollu tässä autossa kokoajan."

Paluumatka tuntui kestävän tuntitolkulla. Patu nukkui käytännössä koko matkan. Muut keskittyivät ottamaan ilon irti Radio Rockin kuuntelemisesta.

"Aim jöör fakin naitmeeer!"

Juttujen taso oli juuri sitä mitä krapulaisessa pakettiautossa voisi olettaakin. Lopulta päättymättömältä tuntuneen ajomatkan jälkeen päästiin perille lunta tuiskuttavaan Helsinkiin. Sitten vaan Alepan kautta kotio. Olipa kyllä hauska reissu, kiitos kaikille matkatovereille ja Vastavirta-klubille!